Sauna on muinaissuomalainen pyhä paikka. Se koostuu neljästä ikivanhasta elementistä eli alkuaineesta Maa (Earth) Vesi (Water) Tuli (Fire) Ilma (Air)
Huom! Suomen kielessä kahden elementin MAA ja ILMA yhdistelmä tarkoittaa MAAILMA (Earth+Air = the World). Eli kun tähän maalliseen olotilaan lisätään mystisemmät, Pyhät elementit TULI ja VESI, päästään siirtymään Henkiseen Maailmaan.
Toisaalta myös sanapari yhdistettynä TULIVESI (the Fire-Water = alcohol) tarkoittaa alkoholia, joka ei varsinaisesti kuulu Saunaan, mutta ei ole myöskään poissuljettu saunomisen yhteydestä. Myös tuliveden avulla voi siirtyä toisenlaiseen olotilaan pois arkisista murheista.
MAA Ammoisina aikoina Sauna rakennettiin maakuoppaan eli Äiti-Maan (Mother-Earth) syliin eli kohtuun. Kuopassa kuumennettiin kiviä ikään kuin alkeellisena kiukaana ja kuopan päälle levitettiin kuusen havuja ja eläinten vuotia, jotta lämpö pysyisi Saunassa mahdollisimman pitkään. Vielä nykyäänkin on Suomessa jäljellä vanhoja Savusaunoja, jotka eivät tosin ole maakuopassa, vaan kiukaan ja lauteiden ympärille on rakennettu hirsinen saunarakennus, mutta lattia on edelleen maalattia ja lattia ikään kuin hengittää Saunan sisään, joten Savusaunassa ei happi hupene lainkaan samalla tavalla kuin tavallisessa puu- tai kivilattialla varustetussa Saunassa. Saunan rakenteen lisäksi Maa-elementtiä (muissakin kuin savusaunoissa) edustaa KIUAS ja erityisesti sen kivet. Saunaa rakennettaessa Kiuaskivet tulee valita huolellisesti niiden lämpöä sitovien ja luovuttavien ominaisuuksien mukaan.
TULI Jotta Sauna saataisiin kuumaksi, Kiukaan alle sytytetään TULI ja kiuaskivien alla poltetaan puuta niin kauan, että kiuaskivet ovat kuumia ja koko Sauna on lämminnyt kuumaksi. Nykyajan sähkösaunoissa puiden polttaminen on korvattu sähkövastusten kuumentamisella ja vastukset puolestaan johtavat lämpönsä Kiukaan kiviin. Alun perin Saunat olivat ns kertalämmitteisiä eli Kiukaan alla poltettiin puita pitkän aikaa, savusaunoissa saatettiin polttaa kelopuita jopa tuntikausia. Kun kiuas oli saatu riittävän kuumaksi ja tuli sammunut, saattoi saunominen alkaa. Nykyaikana on jatkuvalämmitteisiä kiukaita, jotka ovat joko puilla lämmitettäviä, jolloin puita voi lisätä kesken saunomisen tai termostaatin ja ajastimen ohjaamia sähkökiukaita.
VESI on kaikille maailman ihmisille juomavetenä elinehto. Mutta suomalaisille vesi on tuhansien järvien maassa vielä elinehtoakin tärkeämpi elementti. Suomessa vedellä on kaikki kolme olomuotoa:
KIINTEÄ eli JÄÄ Talvisin alle 0 Celsius-asteessa kaikki Suomen järvet ja lammet ovat jäässä n. 4 kk joka talvi. Jää on keskitalvella niin vahvaa, että sen päällä voi ajaa vaikka hevosella tai autolla.
NESTE Kesällä järvet ja lammet vellovat "vapaina" lämpötilan ollessa plussan puolella eli yli 0 Celsius-astetta.
KAASU = VESIHÖYRY Saunassa vettä heitetään kiukaalle ja se höyrystyy n. 100-asteisena kaasuksi eli vesihöyryksi.
Ainakin lapsuuteni Mummon Saunassa 50-60-luvulla oli myös iso ns muuripata, jonka alla oli toinen tulipesä (kiukaan lisäksi) ja padassa oli kiehuvan kuumaa vettä. Kun emaliämpäreihin oli kannettu kylmää kaivovettä, sai padan kuumasta ja ämpäreiden kylmästä vedestä sekoitettua itselleen sopivan lämpöisen pesuveden. --
VESI + ILMA = LÖYLY Kun kiuaskivet sekä koko Sauna on kuumennettu halutun kuumaksi ja häkälöylyt heitetty, voi varsinainen saunominen alkaa. Saunassa on yleensä lauteet eli eräänlainen lava, jonka päällä on istuinpenkit. Koska lämmin ilma nousee aina ylös, lauteet on usein ihan katon rajassa. Sanasta lauteet on tullut suomen kieleen Saunapäivän nimeksi lauantai (viroksi laupäeval). Lauteille on varattu vettä korvoon tai ämpäriin löylynheittoa varten. Saunoja tai saunojat kiipeävät lauteille istumaan alastomana ja löylynheittäjä heittää vettä kiukaalle. Vesi kiehahtaa kuumilla kivillä nestemäisestä kaasuksi eli vesihöyryksi eli Löylyksi. Löyly on muinaissuomalainen Henki, joka iskee terävät kyntensä saunojan hartioihin, selkään, korvalehtiin, sormiin ja joka puolelle ja saunojien on lähes pakko nöyrästi kumartua tämän raivoisan Hengen kurittamana. Saunan ei ole kuitenkaan tarkoitus tuottaa kenellekään ahdistusta, kipua tai tuskaa, vaan lauteilla on varattu yleensä pari alempaa askelmaa esim lapsia ja aloittelevia saunojia varten, jotka eivät pidä liian kuumista löylyistä. Yleensä myös saunavuorot eli saunomisjärjestys sovitaan siten, että miedompia löylyjä halajavat käyvät Saunassa omassa porukassaan ja kovat Löylynlyöjät käyvät omalla vuorollaan. Aina täytyy kunnioittaa myös niiden mielipiteitä, jotka eivät halua saunoa lainkaan. Saunassa pitää vallita aina täysi valinnanvapaus eli kunkin oma valinta saunomisajan ja löylyn kuumuuden suhteen. Lauteilta saa poistua koska tahansa niin haluaa.
Jotta Sauna toimisi mahdollisimman hyvin ja löylyt olisivat makoisat, täytyy Saunaa rakentaessa ilmankierto miettiä tarkoin. Sauna ei saa olla tiivis pullo, vaan tuloilman aukko (ulkoa) on hyvä olla lähes lattian rajassa ja mieluummin melko lähellä kiuasta. Poistoilma-räppänä voi olla joko katon rajassa (katso kuva), mieluummin kiukaan vastakkaisella puolen, tai sen lisäksi myös lauteiden alla, pääasia, että ilma kiertää.
Saunan ikkuna toimi ainakin Mummolassa 50-60 -luvulla valonlähteenä siten, että ikkunan ulkopuolella roikkui öljylyhty ja valaisi jonkin verran Saunaa lasin läpi. Ennen ikkunalasin yleistymistä Saunoissa on varmaankin ollut lattialla tai lähellä lattiaa öljylyhty, kynttilä tai hirsiseinän rakoon työnnetty palava tuohus ovipielessä. Koska löyly ja lämpö nousee aina ylöspäin, niin Saunan lattialla ei yleensä ole kuuma eikä sinne roisku vettä, kunhan valolähde ei ole kiukaan suunnalla. Toki pimeys korostaa saunomisen Pyhää Henkisyyttä ja varsinkin pimeydessä syvän punaisina hehkuvat kiuaskivet.
Perimätietoa ja mystiikkaa: Ennen vanhaan Saunan Pyhyyttä korosti myös se, että lähes kaikki ihmiset syntyivät Saunassa ja siellä heidät myös pestiin ja puettiin ennen hautaan laskemista. Eli Sauna toimi porttina tähän maailmaan tultaessa sekä Tuonelaan eli Manan Majoille mentäessä. Esim minun suvussani minä kuulun ensimmäiseen sukupolveen, joka syntyi synnytyslaitoksella 1950. Isäni, Äitini, molemmat Isoisäni ja Isoäitini jne syntyivät kaikki Saunassa. --
Kala-kala-kauan sitten (vanha viidakon sanonta Sandi-kirjoista) ihmiset olivat kaikki kuollessaan tasa-arvoisia ja oli vain yksi Tuonela eli Manala, johon kaikki menivät kuoltuaan, olipa sitten niin köyhä, ettei kyennyt ostamaan aneilla taivaspaikkaa (kuten myöhemmin), tai niin rikas, ettei millään ole mitään väliä. Yksi ja sama kohtalo kaikille ilman manipuloivia pappeja, jotka jakelevat taivaspaikkoja ahneuksissaan ja vallanhimossaan.
Silloin ei oltu vielä keksitty "syntejä", jotka siis on oikeasti kunkin papin tai vastaavaksi itsensä ylentäneen manipulointiin käyttämiä huu-haa-määreitä. --
But back into the Sauna... Joskus muinoin Sauna oli niin Pyhä, että ennen Saunaan menoa piti rakennus kiertää ympäri ja lukea tietyt loitsut seinille, nurkille, lattialle, katolle sekä ovelle ja ikkunalle (mikäli ko Saunassa oli ikkuna). Ja erityisesti lepytellä Saunatonttua, joka hallitsi Saunaa näkymättömästä piilostaan.
Suomessa on 56 000 yli hehtaarin (hehtaari = 10 000 m2) kokoista järveä ja yli 100 000 pienempää, yli viiden aarin (500 m2) kokoista, pikkujärveä. Perinteinen SAUNA on parhaimmillaan järven rannassa, jolloin saattaa suoraan Saunasta hypätä järveen tai talvella avantoon vilvoittelemaan. Muinaissuomalaisille Järvet olivat myös pyhiä paikkoja ja elämisen perusehtoja.
Hän, joka on kohtalaisen kovalla pakkasella juossut Saunasta avantoon ja sieltä noustuaan katsellut kaikessa rauhassa (koska pakkanen ei avannossa käymisen jälkeen tunnu juuri miltään) upeaa pakkasajan tähtitaivasta ja mahdollisesti revontulten leikkiä kokee sellaisia universaalisia tunteita, joita tässä on turha edes yrittää kuvailla. --
Silloin kun Sauna rakennetaan järven rannalle, ovi on aina järvelle päin. Näin on ainakin ollut useimmissa näkemissäni veden äärellä sijainneissa Saunarakennuksissa.
Silloin kun järvi ei ollut pihapiirissä, Sauna rakennettiin usein ulkorakennusten yhteyteen, nykyaikana usein asuintalon kellariin.
Se johtunee siitä, että talvipakkasilla olisi melkoisen työlästä lämmittää joka lauantai erillinen saunarakennus kylmästä jääpalikasta lämpimäksi.
Ensimmäisessä suomenkielisessä romaanissa eli kirjassa Seitsemän Veljestä Aleksis Kivi kertoo kuinka veljekset rakensivat Saunan Impivaarassa asuintalon yhteyteen. Saunan, samoin kuin pirtin, lattialle oli levitetty olkia ikäänkuin "matoiksi" ja veljesten painiessa sahtipäissään oljet syttyivät palamaan ja sekä asuintalo että Sauna paloivat poroksi. Noo paettuaan ihmisten ilmoille paljain jaloin lumihangessa, veljekset kyllä palasivat Impivaaraan ja rakensivat entistä ehomman talon ja Saunan.
Ehkäpä juuri palovaaran takia Saunat mieluummin rakennettiin ulkorakennusten, kuten navetan tai lampolan yhteyteen.
Pienoispoikana, 50-luvun alkupuolella olin isovanhempieni luona, Narvan Karholan nokalla. Mummon ja Papan pikku mökissä ei ollut omaa saunaa, mutta kävimme saunomassa ns Silénien eli Papan vanhempien päätalossa. Siellä Sauna oli kanalan seinänaapurina ja ikuisesti jäi mieleen kuinka hämärässä Saunassa Pappa heitti löylyä ja seinän takaa kuului kun kanat ja kukot yöpuullaan eli orrella rivissä istuen oikoivat siipiään ja kotkottivat pari uneliasta kotkotusta luultavasti puoliunissaan löylyn sihinän häiritseminä.
Mummon mökiltä päätalolle kuljettiin metsäpolkua lyhyt matka. Kummassakaan talossa ei ollut sähköä eikä viemäröintiä. Autolla ajettava tie päättyi lääkärin talolle, parin kilometrin päähän, mutta olipa Sauna!
--
Sauna on Ydin Sauna toimi porttina ihmisen menneisyyden ja tulevaisuuden välillä, mutta se toimii sellaisena edelleenkin eli ikään kuin Aikakoneena. Varsinkin yksin Saunassa, Äiti Maan Kohdussa eli Atomin Ytimessä istuessa voi helposti matkata menneisyyteensä tai miettiä mahdollisia tulevia aikoja. Saunassa ei pidä koskaan olla kiire eikä pidä murehtia raha-asioita tai työasioita – toki mitään määräyksiä ei ole olemassa eli miettiköön kaikin mokomin raha-asioitaan kuka haluaa, mutta jos tahtoo aidosti SAUNOA, silloin on hyvä jättää kaikki murheet, huolet ja ongelmat sekä kiireet, päivyrit, kellot ja älypuhelimet Saunan ulkopuolelle ja mietiskellä syntyjä syviä, ajatuksia ainohia…
Henkilökohtaisesti en pidä edes Saunaan asennetuista kaiuttimista. Mielestäni on parempi kuunnella kiukaan naksahtelua, löylyn sihinää ja kaiken kattavaa hiljaisuutta eli samoin kuin Saunan hämärässä katse käännetään oman pään sisään, myös kuulo olisi hyvä kääntää oman pään sisään.
Saunomisen päätteeksi (tai vaikka kesken saunomisenkin) voi istuskella ulkona (mikäli mahdollista) tai saunakamarissa ja nauttia Saunan synnyttämästä henkisestä rauhasta ja hyvänolontunteesta. ---
Historiaa (Moogin miettimänä) Myöhäiskeskiajalla kristinuskoon kääntyneet ruotsalaiset yrittivät tuoda uskontoaan väkisin miekan, jousen ja kirveen voimalla pakanalliseen Suomeen. Nämä ”ristiretkeläiset” uhkasivat tappaa ja tappoivatkin jokaisen suomalaisen, joka ei suostunut ottamaan kristillistä kastetta. Pikkuhiljaa länsi- , lounais- ja etelärannikko joutui näiden uskonkiihkoilijoiden käsiin. Näiltä ajoilta on tarina Lallista. Lalli on vanhin suomalainen, jonka Suomen historia tuntee nimeltä. Lalli nousi vastarintaan ja tappoi ruotsalaisen piispa Henrikin perimätiedon mukaan Köyliön järven jäällä. Hämeessä suomalaiset keksivät oivan konstin: He ottivat Kiesuksen kasteen vastaan, mutta kävivät sen jälkeen salaa katumassa ja pesemässä kasteen pois nykyisen Hämeenlinnan lähellä sijaitsevassa Katumajärvessä. Näin he säästivät henkensä, mutta olivat silti taas Ukko Ylijumalan suojeluksessa. Mutta mikään ei auttanut. Kiesuksen murhamiehet hävittivät uhrilehtoja ja rakensivat tai pikemminkin rakennuttivat suomalaisella orjatyövoimalla kirkkojaan uhrilehtojen päälle, jotta pakanauskonto varmasti tuhoutuisi. Silloin vanhat ja viisaat kokoontuivat yhteen ja päättivät säilyttää Pyhistä Pyhimmän eli Saunan. He ryhtyivät määrätietoisesti salaamaan Saunan hengellistä merkitystä ja korostivat Saunaa pesupaikkana. Juoni onnistui vähän liiankin hyvin: Suomalaiset unohtivat lopulta itsekin Saunan todellisen merkityksen ja alkoivat pitää Saunaa pesupaikkana, jossa kerran viikossa käydään kylpemässä...
No, mistä sitten tiedän, että se on joskus ollut muutakin kuin pesula? Siitä tunteesta, mikä minut ja selvästi useimmat suomalaiset valtaa, kun menemme saunaan, kumarrumme nöyrästi Löylyn raivoisien kynsien raatelemina, juttelemme Saunassa suht. hiljaisella äänellä ja käyttäydymme, kuten aidosti Pyhässä paikassa tulee käyttäytyä. Vaikka sitten Saunan ulkopuolella huudettaisiin ja mellastettaisiin varsin silmittömästi. Useimmilla suomalaisilla on selvästi jossain syvällä geeneissä tieto Saunan syvimmästä olemuksesta. Sitä paitsi Saunatonttu voi iskeä juuri silloin kuin sitä vähiten odottaa; kerran erään jalkapallopelin jälkeen joukkueen äijiä istui lauteilla, kun kovaa jätkää esittävä öykkäri vaappui juovuksissa Saunan ovesta sisään, tupakka suupielessä käryten. Joku heitti löylyä melko reippaasti ja ”koviksen” tupakka lerpahti kuin impotentin epäkuntoinen viisari. Se oli melko nolon näköistä, mutta nauru maittoi. Saunassa saa toki nauraa ja juoda vaikka kaljaa – ehkä sellainen vapaamielisyys pyhittää paikan paremmin kuin tiukkapipoinen, umpimuodollinen liturgia. Saunassa kaikki ovat samanarvoisia - siellä ylhäiset ylimyksetkin ovat syntymä-asussaan.
PS Suomen Talvisodan (30.11.1939-13.3.1940) sekä myös Jatkosodan (25.6.1941-19.9.1944) aikaan suomalaiset sotilaat rakensivat hyvinkin pian saunan rintamalinjojen takamaastoon, kunhan rintama vakiintui paikoilleen viikoiksi tai jopa kuukausiksi ja vuosiksi. Saunat auttoivat luomansa henkisen voiman lisäksi myös hillitsemään hankalissa rintamaoloissa liasta ja syöpäläisistä leviäviä tauteja.
Sauna ja Sisu olivat suomalaisten "Salaisia Aseita", jotka auttoivat säilyttämään Suomen Itsenäisyyden ja saavuttamaan ns Torjuntavoitot aivan käsittämättömän ylivoimaisesta vihollisesta. --
Suomalainen Yleinen Sauna vaatisi oman lukunsa ja se oli ja on eräänlainen sekoitus perinteisestä saunasta sovitettuna yleismaailmalliseen kylpylään.
Yleinen Sauna tuli Suomeen kaupunkilaistumisen myötä ja esim. 50-luvun Härmälässä kaikkein köyhin, kerrostaloissa asuva työläiskansa kävi yleisissä saunoissa, kun taas ns "kaulusköyhälistöllä" oli omakotitalojensa kellareissa omat saunat.
Yleisissä Saunoissa oli ja on edelleenkin niissä muutamissa, joita on jäljellä, hieno oma tunnelmansa, jolla ei kuitenkaan ole juurikaan tekemistä oikean, aidon Saunan kanssa.
Yleinen Sauna on lähempänä keskieurooppalaista kylpyläkulttuuria.
Ainakin Helsingissä ja Tampereella on jäljellä ja toiminnassa aidon muinaiset yleiset saunat.
